25.2.2026

Yhdessä kevääseen - Kevätseuranta 50 vuotta








Oletko jo osallistunut Kevätseurantaan?


 

Kampanja alkoi viime viikonloppuna, mutta ehdit hyvin mukaan, sillä seuranta jatkuu toukokuun loppuun.


Luontoliiton Kevätseuranta täyttää 50 vuotta ja juhlavuoden teemana on yhdessä kevääseen. Tuttujen vakiolajien lisäksi seurataan neljää yhteiselon teemaan sopivaa eliölajia sekä yhtä ilmiötä.

Yhdessä on hyvä olla 

Kyseessä on myös strategia, jonka avulla menestyy niin oma lajimme kuin lukemattoman moni muukin. 
Juhlavuoden kunniaksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, miten yhteistoiminta näkyy ja kuuluu Suomen keväässä.

Teeman mukaisesti kannustamme kaappaamaan kaverin, kumppanin, sukulaisen tai siipan mukaan toivottamaan kevättä tervetulleeksi ja havainnoimaan luontoa yhdessä. Kevätretkeily sopii myös esimerkiksi työporukalle, kamarikuorolle tai turistiryhmälle.

Kevään teemalajeina ja ilmiöinä yhdessä oleminen 

 

Bongaa hanhien muuttoparvet, yhtenä perheenä kuhisevat kekomuurahaiset, hyönteisten avulla kukkiva paju, ja kimalaiset, jotka puolestaan pöyttävät kasveja. Havaintoja voi ilmoittaa myös yhdessä piknikille kerääntyvistä ihmisistä.


Osallistumisohjeet  

 

Havainnoi kevään merkkejä ympäristössäsi ja nauti keväästä.  

 Ilmoita havaintosi www.kevatseuranta.fi tai iNaturalist-sovelluksen kautta.  

 Jaa Kevätseuranta-havaintosi sosiaaliseen mediaan ja käytä tunnistetta #kevätseuranta

Kampanjaan voi osallistua ihan jokainen luonnosta kiinnostunut. Kaikkia lajeja ei tarvitse osata tunnistaa, tärkeintä on havainnoida kevättä avoimin mielin. Jokainen havainto on tärkeä.
Teksti ja lisätietoa: Luontoliitto

 



Luontoliitto FB-sivu

#kevätseuranta
#luontoliitto




💚
"Ensimmäisen kerran kevään etenemistä seurattiin vuonna 1976. Kevättä havainnoitaessa saadaan paitsi iloa ulkona olemisesta myös tietoa ilmaston muuttumisesta.
Kevään alkamisajankohta vaihtelee vuosittain paljon, mutta kevään aikaistuminen ilmastonmuutoksen myötä voidaan havaita myös kevätseurannan kautta tulevista lajihavainnoista. Monet muuttolinnut saapuvat Suomeen nykyään aikaisemmin kuin kevätseurannan alkuvuosikymmeninä.
Kevätretkelle kannattaa lähteä, vaikka kaikki seurantalajit eivät olisi tuttuja."
Teksti: Malva Green /Ympäristökasvatuslehti Fee Suomi

💚




Kevätseurantaviikonloput 2026 

 

Helmikuu (ehti jo umpeutua) 

MAALISKUU: 7.–8.3. ja 21.–22.3.

HUHTIKUU: 4.–5.4. ja 18.–19.4. Koululaisviikko: 7.-12.4.

TOUKOKUU: 2.–3.5., 16.–17.5. ja 30.–31.5. 
 
 
Luontoliitto toivoo erityisesti saavansa havaintojen muodossa kuulla, miltä kevät 2026 näytti ja kuulosti eri puolilla Suomea.  
 
 



23.2.2026

Mattien parrat

 

Ihaillaan jääpuikkoja  

 Huominen Matin nimipäivä tunnetaan räystäissä roikkuvista jääpuikoista, »Matin parroista». Mitä pidemmät parrat, sitä pidemmäksi kevät venyy. 
Päivästä on puhuttu myös »Varis-Mattina». Nimitys kertoo varisten keväisin vilkastuvasta elämästä. Myös metsäkana aloittaa näihin aikoihin laulunsa.
Matinpäivän keleistä pääteltiin kevään säätä. Suoja ennustaa varhaista kevättä. Jos pyryttää tai on kova lumituisku, niin lunta tulee vielä kevään aikana monta kertaa, - mutta marjavuodesta tulee hyvä. "
/Anssi Alhonen /Taivaannaula 
 
❄  
 
 

 

 

 ❄   

 


 

 Myös naapurimaamme Viron kansallispäivä on 24. helmikuuta. Palju õnne Eesti! 

❄  

  


 

Muitakin vuosipäiviä on nyt... 

Jotkut surullisiakin... 

 

 ******

 

 


 

 


 

 

 

 

 

 

20.2.2026

Kielellistä moninaisuutta & lemmikkejä





  

 

 

Satakielikuukausi on äidinkieltä ja kielellistä moninaisuutta juhliva jakso, jota vietetään Kansainvälisen äidinkielen päivän 21.2. ja Maailman runouden päivän ja Rasismin vastaisen päivän 21.3. välissä. Monikielisyys näkyy erilaisten kohtaamisten, keskustelun, projektien, taiteen ja yhdessä tekemisen kautta. 

Kulttuurilaitoksiin, kirjastoihin, kouluihin ja koteihin levittäytyvä verkostofestivaali haastaa tarkastelemaan äidinkielen ja kielten merkitystä taiteen, kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta. Satakielikuukausi on kaikille avoin vuosittainen tapahtumakokonaisuus ja sitä on vietetty Suomessa jo vuodesta 2015. 
Satakielikuukautta koordinoi Monikielinen kirjasto yhdessä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa, mutta kuka tahansa voi ilmoittaa oman tapahtumansa osaksi Satakielikuukauden ohjelmaa. Kirjastot voivat osallistua esimerkiksi antamalla aiheeseen liittyviä lukuvinkkejä, järjestämällä aineistonäyttelyitä ja pitämällä monikielisiä satutuokioita. Museot voivat järjestää erikielisiä työpajoja, opastettuja kierroksia tai keskustelutilaisuuksia. Koulut voivat osallistua teemapäivin, näyttelyin, kutsumalla monikielisyyden asiantuntijoita puhumaan tai erilaisten työpajojen tai ryhmätöiden kautta. 
Voit osallistua myös jakamalla monikielisyyteen liittyvää aineistoa, kuvia, tekstejä tai pohdintoja sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #Satakielikuukausi ja #monikielisyys

 

 Lukemo 

UN - International Mother Language Day 

 Suomen YK-liitto 











 

Miten olisikaan ihanaa 
kertoa hassuja ajatuksiaan 
tietäen ettei kuulija väheksyisi 
paheksuisi mielipiteitäsi 
puhuisi puheesi päälle 
kertoisi muille salaisuuksiasi 
koskaan sinua arvostelisi 

Se katselisi rakastavasti 
Seuraisi tunnetilojasi 
Läsnäolollaan ilahduttaisi 
Sinun olemassaolostasi 
joka päivä riemuitsisi 
Alakuloinen ollessasi 
tassunsa nostaisi kädellesi 
ja veisi sinut lenkille 

- Una Reinman


🐾🐾 

 

Tänään on  Rakasta lemmikkiäsi päivä, #LoveYourPetDay

 

Totta kai lemmikitkin ansaitsevat ikioman teemapäivän. 


💗

 

 

 

 


13.2.2026

Laskiainen oli alunperin pakanajuhla



 


Joissakin uskonnoissa talven päätösjuhlasta eli laskiaisesta on tehty kirkollinen ja sitä vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä  eräänlaisena siirtymänä talvesta kevääseen. 
Entisaikaan laskiaistiistaina juhlittiin ja syötiin runsaasti ennen paastoa, joka päättyy pääsiäisyön messuun. Paastonaika on voimassa yhä katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä. Silloin vältetään lihan, maitotuotteiden ja rasvan syömistä. 
Siksi ennen vanhaan taloihin jäi mm teuraslihaa joka suolattiin ja ylimääräisiä maitotuotteita jotka säilymisen varmistamiseksi hapatettiin, muutettiin rahkaksi, piimäksi ja kermat voiksi jne. Pääsiäisenä sitten juhlittiin ja tarjottiin liharuokien ohella paljon rahkaleivonnaisia ja rahkajälkiruokia, jotka jäivät perinnepääsiäisruoiksi.




Suomessa sanaa laskiainen on käytetty juurikin laskiais­tiistaista. 
Meillä laskiaiseen on yhdistynyt myös kansanperinteitä, mäenlaskua, laskiaisrokkaa siansorkilla & rasvarieskaa, nykyisin vähän kesympää hernekeittoa, uunipannukakkua kaikilla herkuilla ja laskiaispullia.  

 

 Laskiaispulla on Saksasta ja hernekeitto Kreikasta 

 


 Laskiaispullia on helppo valmistaa itsekin alusta alkaen ja netistähän löytyy pilvin pimein vaikka minkälaista ihmeellistä täyteohjetta. 

Ennen niissä pullissa, joissa oli tomusokeria päällä, oli mantelimössöä sisällä, (hyvä varoitus!) mutta jos pullan päällä oli raesokeria, sait olla varma että siellä oli hilloa. Tosin jotkut sekoittivat jo silloin pakkaa ja ripottelivat raesokeristen pullienkin päälle vielä tomusokeria, että kaikki olisi ihan sikin sokin sekaisin... 

Nykyään ihmiset villiintyvät tähän aikaan vuodesta ihan täysin ja talvisten herkkupullien väliin voi laittaa melkein ihan mitä vaan. 

 

 

Miten laskiaispulla syödään?  


"Joissakin kulttuureissa ja perheissä laskiaispullan kannen pois ottaminen ja erikseen syöminen symboloi järjestelmällisyyttä, kun taas suoraan pullaan kiinni pureminen viittaa spontaaniin ja huolettomaan luonteeseen.   
Osan mielestä laskiaispullan kansi pitää kastaa kahviin ennen syömistä, aivan kuten korvapuustin reuna. Kyseinen tapa ei ole  kovin yleinen, mutta niille, jotka sitä harrastavat, se on ehdottomasti paras tapa nauttia pullasta." /juhlapyhät.fi.

 

 


Englanninkieliset maat viettävät tähän aikaan (laskiaistiistaina) Pannukakkupäivää Pancake Day, tai Shrove Tuesday, jolloin syödään lettuja. 

 

Karnevaalihuumaa 

Muualla maailmassa, missä ei ole lunta, talvea eikä pakkasia, erityisesti katolisissa maissa, vietetään tähän aikaan karnevaaleja, kuten Rio de Janeiron sambakarnevaalit, Italian venetsialaiset ja saksankielisten alueiden "viides vuodenaika" kuten Kölnin karnevaali. Nämä riehakkaat katujuhlat, paraatit ja naamiaiset huipentuvat niin ikään laskiaistiistaina ennen paaston alkua. 

 


Tähän aikaan vuodesta ennen vanhaan karjaa sekä siipikarjaakin laskettiin jo ulkoilemaan. 

Talven lumista saattaa olla helmikuun puolivälissä vielä puolet satamatta 

 

- Jos 15.2. sataa lunta ja tuulee, on puolet talven lumista vielä tulossa. 
- Toisaalta, thank god, puolet lumista on jo satanut!
- Jos räystäistä tippuu hieman vettä, tulee varhainen kevät. 
- Suojasääkin ennustaa hyvää kevättä, mutta kova tuuli ennustaakin sitten kurjaa säätä. 

 

Tiaiset laulavat keväisesti  

Talvenrakastajaskeptikkojenkin täytyy antaa periksi ja myöntää, että talvi on kääntynyt kevääseen ja se muuttuu nyt kevättalveksi. 

Talven selkä taittuu meteorologisesti sisämaassa helmikuun ensimmäisellä ja rannikoilla toisella viikolla 

Oi, on tätä odotettukin! 


Jotta saisit lisää laululintuja pihaasi, ja jos et muuten innostu ulkoilemisesta, niin voisitko edes ripustaa pari uutta linnun pönttöä ensi kesää varten? Sen vielä ehtii tehdä, mutta vanhojen pönttöjen puhdistusaika alkaa olla jo ohi. Valmiita pönttöjä on myynnissä mukavasti vaikkapa rautakaupoissa, jos ei itsellä satu olemaan omasta takaa. Sitten vaan odottamaan, että linnut valitsevat juuri sinun pönttösi. Se on mukava tunne. Olet antanut kodin jollekulle ihanalle.  


 
#talvipulla 
 
 
❄❅❆❄❅❆❄❅❆ 



10.2.2026

Kaikella ystävyydellä


 




 

Ystävänviikko huipentuu ystävänpäivään 

 

Ystävänpäivä on erittäin suosittu korttien lähetyspäivä, jolloin läheisiä muistetaan joko sähköisillä e-korteilla tai perinteisillä postikorteilla. 
Tänä vuonna päivä osuu mukavasti lauantaille. Silloin olisi ihanaa tavata ystäviä ja vähän hemmotella heitä kaikenlaisilla herkuilla ja kukilla sekä pienillä lahjuksilla. Istua kanssaan kahvin tai teen merkeissä samaan pöytään ja tarinoida...

 💗

💗 

 


- Tosin tätä kaikkea voi tehdä joka ikinen päivä, koska joka päivänhän pitäisi olla ystävänpäivä... 

 💗


 💗


 💗 

  

💗


 

PS: Suomessa vietetään kansallista kalakeittopäivää helmikuun toisena tiistaina. 

8.2.2026

Lukurauhaa kaikille

 







Nyt etsin vanuttuneet 

villasukkani 

ja rakkaan kirjani 

viihtyen viimeiseen 

sivuun saakka 

jossain rauhallisessa 

nurkkauksessa 


Kirjan kanssa 

voin aikamatkustaa 

Elää monta elämää 

monessa tarinassa 

ja takaisin hetkeksi palata 

aina kahvini loppuessa 


- Una Reinman 


📖 




  Lukurauhan päivän tarkoitus on rauhoittaa koko päivä kirjojen lukemiselle. 

 

Luetaan tai kuunnellaan kirjaa, yksin tai yhdessä, kotona tai kylässä, kaikessa rauhassa. Luetaan ääneen lapselle, aikuiselle tai vaikkapa lemmikille tai pehmolelulle! Kokoonnutaan lukupiiriin tai vetäydytään omaan nojatuoliin.

/Suomen Kirjasäätiö 



 #lukurauha

 





4.2.2026

Maailman syöpäpäivä


 



 

 Syöpä on erittäin vakava ja laajalle levinnyt terveysongelma. Maailmanlaajuisesti syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien jälkeen. Nyky-yhteiskunnasta onkin vaikeaa löytää ihmistä, jota syöpä ei olisi jollain tavalla koskettanut, joko suoraan tai epäsuorasti. Maailman syöpäpäivän, World Cancer Day on ainutlaatuinen muisto- ja päättäväisyyspäivä, joka pyrkii auttamaan ihmisiä ymmärtämään syöpää paremmin ja inspiroimaan heitä toimimaan niin, että toivottavasti jonain päivänä yhteiskunnassa on paljon enemmän niitä ihmisiä, joita syöpä ei kosketa. 

 

Vaali terveyttäsi  

 Yli kolmannes syövistä voidaan ehkäistä ja toinen kolmannes on parannettavissa, kunhan ne havaitaan ajoissa ja hoidetaan tehokkaasti.

    Syöpätyyppejä on useita. Tauti syntyy yleisimmin, kun solumutaatiot muuntuvat kasvaimiksi. Hoitamattomat syöpäkasvaimet voivat alkaa kasvaa, levitä ja tartuttaa muita kehonosia. 
Vaikka jotkin riskitekijät, kuten ikä ja genetiikka, eivät ole hallinnassamme, on voimaannuttavaa tietää, että oma käyttäytymisemme ja elämäntapavalintamme voivat merkittävästi vähentää syöpäriskiämme, olipa kyse sitten tupakoimattomuudesta, alkoholinkäytön minimoimisesta, riittävän aurinkovoiteen käytöstä tai aktiivisena pysymisestä. 

Hoidon suhteen lääketieteen edistysaskeleet auttavat yhä enemmän pelastamaan ihmishenkiä. Rokotteet, kuten papilloomavirusta (HPV) vastaan ​​​​suojaava rokote, auttavat suojaamaan ihmisiä tietyntyyppisiltä syöviltä, ​​ja saatavilla on erilaisia ​​​​hoitoja, kuten leikkaus, sädehoito ja kemoterapia. Siksi maailmanlaajuisen syöpätutkimuksen ja -hoidon tukeminen on niin tärkeää tämän taudin voittamiseksi. On aika ottaa askel kohti päivää, jolloin syöpä ei ole enää yleinen sairaus ja ehkä jopa menneisyyttä.

 

Vertaistuki 

Yksi Maailman syöpäpäivän keskeisistä tavoitteista on auttaa puuttumaan ahdistukseen ja leimautumiseen.

Vaikka on ymmärrettävää tuntea itsensä hämmentyneeksi syövän edessä, keskusteleminen syövästä ja omista kokemuksistamme muiden kanssa voi auttaa vähentämään pelon ja ahdistuksen tunteita ja luomaan yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Voit löytää keskusteluryhmiä, kuten verkkofoorumeita, tai yksinkertaisesti varata aikaa keskustella ystävien ja perheen kanssa. 

 

Vertaistukea esimerkiksi sivustolla Kaikki syövästä.fi

 

 

Syöpäpäivää on vietetty vuodesta 2005  

 

Vuonna 2000 Pariisissa pidetyssä syövän vastaisessa maailmanhuippukokouksessa (World Summit Against Cancer for the New Millennium) tämä päivä hyväksyttiin virallisesti niin sanotulla Pariisin julistuksella, jolla oli monia tavoitteita, mukaan lukien syövän ehkäisyä ja parannuskeinoa koskevan tutkimuksen edistäminen sekä tietoisuuden lisääminen ja potilaille tarjottavien palvelujen muuttaminen.  

Perustajat tiesivät, että lisääntynyt tietoisuus ja tiedotus mobilisoisivat maailmanlaajuisen yhteisön auttamaan syövän torjunnassa. Tapahtuma keskittyy erityisesti yhteisen toiminnan voimaan sekä tarpeeseen varmistaa tasapuolinen pääsy lääketieteelliseen hoitoon, mukaan lukien diagnoosi ja hoito. Maailman syöpäpäivä on positiivisten toimien päivä ja siten inspiraation ja toivon päivä.    
Syöpäpäivän kaltaiset tapahtumat muistuttavat meitä siitä, että tutkimuksen, ehkäisyn, varhaisen havaitsemisen ja hoidon edistysaskeleet antavat paljon aihetta toivoon. 
Maailman syöpäpäivää vietetään kaikkialla maailmassa ja monet kaupungit kunnioittavat tilaisuutta valaisemalla kuuluisia maamerkkejä ja paikkoja Maailman syöpäpäivän väreissä, oranssissa ja sinisessä. /Doty


Ilmansaasteet tarkkailuun 

 

WHO:n mukaan syöpädiagnoosin sai maailmassa noin 20 miljoonaa ihmistä vuonna 2021 ja syöpään kuoli kymmenen miljoonaa ihmistä. Määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eniten syöpäkuolemia (70 prosenttia) aiheutuu alhaisen ja keskitulotason maissa. 
Kolmannes syövistä voitaisiin ehkäistä ennalta. Maailman terveysjärjestö ja YK:n ympäristöohjelma tekevät yhdessä töitä ympäristöterveyden saralla, jotta ilmansaasteita vähentämällä voitaisiin vähentää saasteista johtuvia sairauksia, kuten syöpiä. /Suomen YK-liitto 

 

WHO:n syöpäpäivän sivut

 #WorldCancerDay

  

Kansainvälinen lasten syöpäpäivä on 15.2.2026
#InternationalChildhoodCancerDay

 

 



Voit lahjoittaa syöpäjärjestölle ja hyväntekeväisyysjärjestöille 
tai ryhtyä yrityskumppaniksi

Syöpäjärjestöt

Syöpäsäätiö

Miesten syövät 

 Roosanauha